Tässä alla tietoa tietoa mistä Yppärin kylä on aikoinaan saanut nimensä.
(tiedot/lähde: Ilmari Kosonen)
 
*Jylkkä on lähdepuro?, Yppäri ?jatkuvasti virtaava?*

Kalajoen sisämaassa on vanha talo ja kulmakunta *Jylkkä* Pyhäjoen
puolella, Yppärin kylässä mereen laskevan Yppärinjoen latvan Iso-Ojan
maastossa.

Kuuluisa kirkonrakentaja Matti Jylkkä oli Jylkän talon isäntän vuosina
1750?82. Hän rakensi kaksi kirkkoa ja kaksi tapulia, mutta vain Oulaisten
tapuli on niistä enää pystyssä.

Nimeä Jylkkä on muuallakin eli Rautiossa, Kärsämäellä, Nivalassa ja
Oulaisissa talojen niminä.

Kirjassa Sukunimet Pirjo Mikkonen 2000 yritti selittää sanaa *jylkkä*
selityksellä: *Sanalla jylkkä voidaan tarkoittaa jylhää, korkeahkoa
maastoa, jossa kasvaa tiheää metsää, minkä vuoksi paikka pysyy viileänä.
Talo voinut saada nimen sijaintipaikkansa mukaan.*

Tuo arvelu on paha virhe. Vaikka sana jylkkä alkaa jyl-, ei sana tarkoita
mitään ?jylhää?. Selitys on aivan toinen ja liittyy paikan moniin
luonnonlähteisiin.

Ne eivät Keski-Pohjanmaan maastossa ole kovin yleisiä.

Mehtäkylässä vanhan, laajan *Jylkän* talo mailla on kolmekin lähdettä
maastossa, Kalajoki-Merijärvi tien molemmin puolin. Mehtäkylän itäosassa
nimen *Jylynkalliot* perusteena ovat seudun lähteet. Pyhäjoen puolella
Överstinkylän kohdalla joen itäpuolella Lähdekankaan lähde, jokeen
vähitellen virtaillen. Krekunperällä *Lähdesuonneva*.

Vanha kansa sanoi noista lähteistä virtaavan veden jäätymistä talvella
nimityksellä jylistää.

Paikannimi Jylkkä tarkoittaa siis ?paanteita jäätävien lähdepurojen
paikkaa?.

Suomessa tuota, ruotsin sanasta *gyl - *?metsälampi? tullutta -
?lähdepurojen ja jokivesien paanteita? tarkoittavaa sanaa on aika monissa
paikannimissä *Jylis-, Jylli-, Jyly-, Jylkky, Jylkyn-, Jylmä- Jylänki- ja
Jylänkö.*

*Yppäri*

Kun paksussa Suomalaisessa paikannimikirjassa Alpo Räisänen selittää
Pyhäjoen Yppärin kylän ja Kalajoen puolelta virtaavan Yppärinjoen nimeä
selityksellä ?kumpare, mäennyppylä, on sekin kuuluisan kieliprofessorin
selitys taas aivan virheellinen.

Yppärinjoen ja Yppärin kylän nimen perusteena ovat nuo samat vuolaat
lähteet, joita esittelin edellä.

Vanhassa suomen ja viron kielessä vuolaita lähdevirtoja sanottiin
nimityksellä *ypä, üba*.

Tarkasti selittäen nimi *Yppäri* siis tarkoittaa ?vuolaiden lähteiden joen
Yppärinjoen kylää?.

Nivalan ja Kannuksen alankojen Ypyä-paikannimien, Vihannin Alpuan Yypänahon
talon ja Varsinais-Suomen Ypäjän kunnan nimissä on tuo saman sana *ypä*,
noiden paikkojen lähdepurojen monien ja vuolaiden lähdepurojen perusteella.

*Jättiläistenkalliot*

Kalajoen puolella Jylkästä länteen on maastossa suuren voimalinjan
pohjoispuolella, laajan Kaakkurinnevan eteläpuolella on asumattomassa
maastossa laavun lähellä erikoinen maastopaikan nimi *Jättiläistenkalliot.*

Nimityksen taustalla on vanhan pakanakansan uskomus, että maastossa olevat
niin monet suuret kivet ovat jättiläisten aikoinaan maastoon heittelemiä ?
*kukkarokiviä*?.

Joita jättiläiset muka kantoivat repuissaan eli kukkaroissaan ja sitä tuo
nimitys *kukkarokivi.*

Suomessa on peruskartoilla noin 800 maastopaikan, talon, kylän ja kunnankin
nimeä, jotka jollakin sanalla kertovat näistä jättiläisistä ja heidän
heittelemistään kivistä. Joko suomenkielen, saamenkielen tai ruotsinkielen
sanoilla.

Vanhat maastopaikkanimet ovat siis tarkkoja. Mutta kieliä ja maastoa
tuntemattomien professorien selitykset vanhojen paikkojen nimistä ovat
enimmäkseen virheellisiä. Myös kehnon kartanlukutaidon perusteella.

*Ilmari Kosonen*

*metsänhoitaja, matkailuopas*